Ajelimme perjantai-iltana kahdessa osastossa Sarvikkaan Koskimökeille, jossa ennen saunomista kävimme läpi hieman kurssin teorioita ja vetelimme naruja pitkin poikin mökkiä. Pakko oli tunnustaa, että en ollut ihan virkeimmilläni, sillä kello oli ollut soimassa hiukan neljän jälkeen aamulla. Niinpä saunan jälkeen hiippailin saman tien nukkumaan (meinasin kirjoittaa että "sammuin kuin saunalyhty", mutta siitä olisi saattanut syntyä väärä kuva alkoholinhuuruisesta illasta).
Aamulla katselimme ennen kuopalle lähtöä vielä vähän teoriaa, jonka jälkeen päästinkin varsinaiseen asiaan eli sukeltamiseen. Oltiin louhoksella taas ensimmäisinä, joten parkkipaikoista ei ollut puutetta. Avantoakaan ei tarvinnut tehdä, ohuen jään rikkominen riitti. Tehtiin pinnalla sovitut tarkastukset, jouduttiin vähän ruuvailemaan minun vasemmanpuoleista pulloventtiiliä pinnalla (kyllä, vara-annostaja alkoi puhaltamaan) jonka jälkeen päästiin tekemään valvedrillejä elikäs venttiilijumppaa pinnan alle. Etukäteen en ollut tuosta ottanut paineita, sillä onhan nuo menneet ennenkin, jos ei nyt hyvin, niin siedettävästi kuitenkin. Vaan ei tällä kertaa! Rimpuilin pääannostajan venan kiinni, mutta sen jälkeen sormet olivat niin puutuneet etten saanut kierrettyä sitä enää auki - noloa. Sama homma muidenkin venojen kohdalla: yletin, mutta sormet puuduksissa, mikä viittasi liian kireään hihnastoon. Valvedrillien jälkeen perinteinen kaasunjakoharjoitus ja kuplatarkastus, niissä ei ollut mitään ihmeellistä. Totesin myös, että perslenkkiä täytyy siirtää hiukan lähemmäksi pulloja, niin saa kelan klipattua paremmin kiinni.
Kun "pakolliset rimpuilut" oli suoritettu, lähdettiin harjoittelemaan lainin seuraamista. Jani oli vetänyt pätkän narua varustetasanteelta vasemmalle päin ja sitä sitten mentiin edestakaisin kaverista kiinni pitäen ja sen jälkeen kaasua jakaen. Tästä naruleikistä olikin hyvä suunnata vähän syvemmälle. Teimme primary tie offin varustetasanteen jalkaan, josta tiputtauduimme kellon vierelle. Siellä tie off ja keskimmäiseen tunneliin tekemään seconary tie off. Käytiin tekemässä tunnelissa pikku lenkki ja sen jälkeen takaisin kohti pintaa narua kelaillen.
Käytiin syömässä ja täyttämässä pullot mökillä, löysäsin samalla hihnastoa pari senttiä molemmilta puolilta ja siirsin sitä perslenkkiäkin ylemmäs. Vara-annostimeen en koskenut (kun en muistanut). Kun pinta-aikaa oli vietetty sopivasti, lähdettiin uudestaan kelanvetohommiin. Tälläkin kertaa puhalsi vara-annostaja, sen lisäksi pääannostajakin alkoi puhaltelemaan. Ne on nää Apeksit tommosia... Onneksi sulivat nopeasti pinnan alla. Valvedrillit menivät selvästi paremmin, ihmeellisen paljon auttoi noin pieni hihnaston muutos. Lähdimme taas vetämään narua jo varustetasanteelta, kellolta lähdimme kuitenkin vasemmalle, eli sisään menimme pienestä puhkaisusta. Ei muuta kuin main lineen kela kiinni ja taas tekemään lenkkiä. Tällä kertaa tulimme pois ilman valoja, tiukasti tappituntumalla ja narua seuraten. Avopuolella vedettiin harjoituksen vuoksi narua suuntaan jos toiseenkin, kunnes lähdettiin kohti pintaa ja illan touhuja.
Mökillä käytiin taas vähän teoriaa, syötiin ja saunottiin. Päivän saldona kuitattiin yksi katkennut (ja korjattu) main line, kiristämättä jäänyt sähköläpivienti ja omaan lainiin sotkeentuminen. Onneksi mikään ei sattunut omalle kohdalle... :) Ekalle sukellukselle tuli mittaa 76 minuuttia ja toinen oli 67 minuuttinen. Kumma homma, mutta taas väsytti: suht' aikainen herätys, koko päivä ulkona ja sitten sisälle lämpimään + sauna ja muutama lonkero.
Sunnuntain kuviot menivät aika lailla kuten lauantainkin, eli aamupalaa ja teoriaa, sen jälkeen sukeltamaan. Alkuun valve- ja s-drillit, kuplatarkistukset jne, sen jälkeen kohti avopuolen pohjaa. Tällä kertaa keskityttiin pelkästään kelan vetoon ja tie offeihin avopuolella, narun vetokin aloitettiin vasta kellolta. Ihan hyvin tuo tuntui sujuvan ja aika kului vikkelään. Sukellusaikaa tuli 78 minuuttia eikä Janiltakaan isompia kommentteja. Cavern-kurssille kuuluu toki muitakin harjoitteita kuin viikonlopun aikana Kaatialassa tekemämme, mutta tarkoitus onkin tehdä sitten toukokuussa Ranskassa, hiukan paremmissa olosuhteissa. Teoriat on käyty alta pois ja tehtyjä harjoitteita voi treenailla ennen Lotin reissua, niin päästään sitten suoraan keskittymään siihen olennaiseen.
Kahdella viimeisellä sukelluksella minulla tuli nenästä verta, ei paljoa mutta kuitenkin. Missään vaiheessa sukelluksia en tuntenut kipua ja korvien paineentasauskin sujui hyvin. Kyseessä lienee mitä todennäköisimmin nenän sivuonteloiden painevamma (kuvaus löytyy lähes sivun lopusta), ainakin tunnusmerkistö täyttyy vaivatta. Tätä kirjoittaessa olen jo käynyt lääkärissä ja sainkin tropit joilla tilanteen pitäisi korjaantua. Kuukauden kuluttua tarkastellaan tilannetta uudelleen.
Hyvä meininki teillä näytti kurssilla olevan! Oli taas sunnuntaina vaan melkolailla hälinää, kun porukkaa riitti.
VastaaPoista