tiistai 19. toukokuuta 2015

Testaamassa mopoilua ja hanskoja

Tuli tuossa taannoin kokeiltua millaista se mopoilu veden alla on. Skootterina oli Jorkan ystävällisesti lainaama Cuda 650 ja testisukellus tapahtui Montolassa (sukelluskiellon uhmaamista vai fiktiota, se jääköön arvoitukseksi).

Nopeasti tuli havaittua, että erillinen ajovalo helpottaisi kummasti, kun välillä tuo paineentasaus ottaa meikäläisellä oman aikansa ja silloin vasemmassa kädessä oleva valo osoittaa ihan jonnekin muualle kuin seurattavaan lainiin. Ratkaisu oli tietenkin helppo: vauhti pois siksi aikaa että sai korvat toimimaan ja sitten taas eteenpäin. Myös alkuun hyvältä tuntunutta narun pituutta jouduin säätämään sukelluksen aikana lyhyemmäksi, jonka jälkeen homma luonnistui vieläkin mukavammin.

Kiven sisässä mopoiluun joutui keskittymään sen verran, että maisemien katselu jäi aika vähälle. Tämä korjaantunee harjoituksen myötä, kun hommaan pääsee paremmin sisään. Varsinaisen kaivosseikkailun jälkeen, eli dekoissa, pääsikin sitten kokeilemaan paremmin temppuilua. Vaihtaminen ylöspäin alkoi sujumaam suht' helposti ja sittenhän vauhtia piisasikin niin paljon, että naama oli messingillä koko ajan. Enpä muista dekoilun koskaan sujuneen yhtä nopean tuntuisesti, tunti meni melkein huomaamatta.

Kotimatkalla huomasin jännittäneeni sen verran ajamista, että oikeaa kättä jomotti ikävästi. Kerkesin jo miettimään, tuliko tästä ensimmäinen bendaus, mutta aamulla kolotus loisti poissaolollaan. Lisää harjoitusta vaan!

Samalla sukelluksella tuli testattua myös kiinteiden hanskojen toimivuutta ja vaihtoon meni. Käyttämäni kontaktiliima ei tarttunut mansettivainaiden lateksiin kunnolla, sen verran kuitenkin ettei vettä tullut sisään. Pikaisesti tehty liimaus oli ollut kohtalokkaan huono myös kohdistuksen osalta, vaikka merkkasinkin oikean pituuden hanskoihin. Versio kakkosen liimaukseen täytyy panostaa enemmän, mm. mansetin rippeet olen nyt repinyt puvusta ja alkuviikosta voisi olla sopiva aika liimata hanskat uudelleen, tällä kertaa Blackwitchillä. Kerkesin jo tekemään liimaustestejä, joten liima ainakin on sopivaa. Vaikka mansettirenkaisiin olen kerennyt noin yhdeksän vuoden aikana tottua niin, ettei niistä ole sanottavammin haittaa ollut varusteita pukiessa / riisuessa, niin kyllä kiinteät hanskat olivat ihan eri luokkaa.

Alushanskarintamallakin oli uusia tuulia, sillä dyykillä oli käytössä ensimmäistä kertaa bespoke-hanskat alpakanvillasta. Nämä tilasin äidiltäni jo aikapäiviä sitten, mutta edellisten kuivahanskojen kanssa ne olivat liian tiukat. Alpakanvillahan on törkeän lämmintä, olen antanut itseni ymmärtää vain vikunian ja qiviutin olevan lämpimämpiä. Sormet pysyivät lämpiminä koko sukelluksen ajan, joka on näin kylmien vesien aikaan ihan ennen kuulumatonta minulla. Nyt minulle on tulossa myös alpakkasukat, vaikka varpaiden kanssa ei lämpimyysongelmia ole juurikaan ollut.

Yhteenvetona lyhyesti: voin suositella mopoilun kokeilemista (se on mukavaa), kiinteitä hanskoja (ne on helpot) ja alpakanvillaa (se on lämmintä).